Akatemian kilparyhmien valmennuskäytäntö

Harjoittelu

• HTA:ssa jokaisella yksinluistelijalla on mahdollisuus osallistua ammattivalmentajien määrittämään luistelijalle sopivaan ryhmään. 
• Akatemiassa harjoitellaan pienissä ja mahdollisimman saman tasoisissa ryhmissä. Luistelijat saavat tällöin enemmän huomiota valmennukselta ja tukea oppimiseen toisiltaan. Saman taitotason ja kehitystason omaavista luistelijoista rakentuva ryhmä on vahva perusta mielekkäälle harjoittelulle.  
• Harjoittelu koostuu alku- ja loppuveryttelystä, jääharjoittelusta ja oheisharjoituksista. Oheisharjoittelu on akatemiassa merkittävässä roolissa ja kehitämme sitä jatkuvasti. Oheisharjoittelusta vastaa moniammatillinen tiimi. Oheisharjoituksissa kehitetään lajitaitojen lisäksi fyysisiä ominaisuuksia eli kestävyyttä, nopeutta, voimaa ja liikkuvuutta. Lisäksi oheisharjoitteluun sisältyy kerran viikossa tanssitunti, jossa harjoitellaan muun muassa kehon linjauksia, erilaisia koreografioita ja ilmaisutaitoa. Monipuolisella oheisharjoittelulla on merkittävä rooli myös rasitusvammojen ehkäisemisessä. 
• Panostamme siihen, että luistelijat harjoittelevat sopivalla harjoitusmäärällä ja volyymillä mahdollisimman laadukkaasti. Treenimäärä ja intensiivisyys kasvaa luistelijan kehittymisen ja kasvamisen myötä.
• Haluamme kasvattaa luistelijoihin asenteen ”kun treenataan, niin treenataan”. Pidämme harjoitusajat sellaisina, että luistelija jaksaa tehdä harjoituksen täysillä keskittyen. Tällöin tapahtuu eniten oppimista ja loukkaantumisriski pienenee. 
• Mahdollisista poissaoloista tulee aina ilmoittaa valmentajalle hyvissä ajoin etukäteen. 
• Harjoituksiin tullaan ainoastaan terveenä. Mahdollisista loukkaantumisista tai kiputiloista kehossa tulee aina informoida valmennustiimiä.  

Tavoitteet

• Valmentajat asettavat eri harjoitusryhmille omat sisältötavoitteet. Valmentajat voivat asettaa tavoitteita niin lajitaidoille, fyysisille ominaisuuksille kuin psyykkisille taidoille. 
• Luistelijoiden omia henkilökohtaisia tavoitteita huomioidaan myös harjoittelussa. Valmentajat keskustelevat yksilön omista tavoitteista erikseen jokaisen luistelijan kanssa kerran vuodessa kilpailukauden päätteeksi henkilökohtaisessa kehityskeskustelussa. Tavoitteita säädetään myös kaudella joustavasti tarpeen mukaan. 
• Harjoittelun tavoitteina ovat myös lajitietouden ja -kulttuurin omaksuminen, lajiyhteisön osaksi tuleminen, käytöstapojen oppiminen sekä itsenäiseksi ja vastuulliseksi urheilijaksi kasvattaminen. 

Ryhmäsiirrot

• Valmentajat kokoavat kausittain harjoitusryhmät. Harjoitusryhmissä huomioidaan taidot, ikä ja kilpasarja sekä luistelijan toive harjoitusmäärästä.
• Harjoitusryhmän koko riippuu luistelijoiden tilan tarpeesta. Pienempiä luistelijoita voi olla enemmän jäällä.
• Valmentajat huolehtivat siitä, että jokainen luistelija harjoittelee oikeassa ryhmässä.
• Mikäli luistelijan treenimäärä lisääntyy, valmentajat keskustelevat luistelijan ja perheen kanssa näistä muutoksista.
• Mikäli luistelija tai vanhempi haluaa kysyä ryhmästä, kannattaa olla yhteydessä valmentajaan. Muistathan kuitenkin, että valmentajien tekemiä ratkaisuja kunnioitetaan.

Ryhmädynamiikka

• Yhteen puhaltava ryhmä on mielekkään harjoittelun kivijalka. Taitoluistelussa vietetään paljon aikaa samojen kavereiden kanssa ja siksi kiinnitämme paljon huomiota toimiviin ryhmiin. 
• Jokainen ryhmä pyritään muokkaamaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Huomioitavia asioita ovat opeteltavat kokonaisuudet, kilpasarja, ikä ja sosiaalinen ympäristö. Samoilla taidoilla, yhteneväisellä vauhdilla ja samoja ajatuksia jakavilla luistelijoilla on paras oppimisalusta.
• Valmentajat vastaavat siitä, että uudet luistelijat integroituvat ryhmään. 
• Jokaista luistelijaa arvostetaan ja kannustetaan.

Kilpailuohjelmat

• Tammikuussa käynnistetään uusien ohjelmien suunnittelu. Normaalisti kilpailuohjelma vaihdetaan, kun ohjelmalla on kilpailtu kaksi kautta.
• Luistelijoita ohjeistetaan ensin kuuntelemaan ja etsimään itselleen musiikkia. Luistelija ehdottaa itse musiikkeja vastuuvalmentajalle ja luistelija sopii musiikista valmentajan kanssa. Musiikin valitsemisen jälkeen, koreografi tai vastuuvalmentaja miksaa musiikin erillisellä laskutuksella oman tuntihinnan mukaan.
• Luistelija voi käyttää koreografia seuran sisältä tai ulkopuolelta. Tästä on hyvä sopia vastuuvalmentajan kanssa. Koreografia tehdään koreografin ja luistelijan/perheen yhteisellä sopimuksella ja erillisellä laskutuksella. Ohjelman elementeistä sovitaan vastuuvalmentajan ja luistelijan kanssa. Koreografi suunnittelee ohjelman.
• ISU-sarjojen ohjelmia tehdään maaliskuusta alkaen ja tähtisarjojen ohjelmia kesäkuusta alkaen. Tähtisarjojen kilpailukausi alkaa 1-2 kuukautta myöhemmin.
• Ohjelma voidaan tehdä seuran jäillä, jos on tilaa tai yksityisillä jäillä tai maksullisilla “koreojäillä”, jolloin jääkulun maksaa perhe.
• Koreografioita päivitetään vuoden aikana osana vastuuvalmennustehtäviä ja luistelijan kehittyessä.

Kilpaileminen

Lue lisää ’Kilpailut’ -välilehden alta.

• Tavoitteenamme on tarjota kilpailutoimintaa omille luistelijoillemme, Helsingin alueen luistelijoille sekä valtakunnallisesti. Toimimme STLL:n kilpailun järjestämisohjeiden mukaisesti.
• HTA:n järjestämiin kilpailuihin liittyvät kilpailukutsut, kilpailuvahvistukset yms.  löytyvät jokaisen kilpailun omalta tapahtumasivulta kilpailukalenterista.
• Lisätietoa: Kilpailuvastaava Sirkka Kiilamo, sähköposti: kilpailut@taitoluisteluakatemia.fi

Vanhemmat

• Kolmen K:n sääntö: Kannusta, Kuljeta ja Kustanna.  
• Kasvava tavoitteellinen kilpaurheilija tarvitsee 20 tuntia liikuntaa viikossa eli noin kolme tuntia liikuntaa päivässä. Tämä ei synny välttämättä pelkästään lajiharjoittelusta ja koululiikunnasta, joten vanhemman on hyvä kannustaa ja tarjota mahdollisuuksia vapaa-ajan monipuoliseen liikuntaan (pihaliikunta, koulumatkat, trampoliini, uintiretki, kehonhuolto jne.)
• Pidetään huoli, että urheilija saa monipuolista ravintoa säännöllisesti päivittäin ja riittävästi laadukasta unta (vähintään 8h vuorokaudessa). 
• Muistetaan, että valmennuksesta vastaa ammattitaitoinen valmennustiimi. Vanhemman tehtävänä ei ole valmentaa omaa lasta. 
• Kunnioitetaan valmentajien ammattitaitoa ja annetaan heille työrauha. 
• Mikäli vanhempana on jotakin asiaa tai kysyttävää valmentajalta, kunnioitetaan valmentajan työaikoja ja tarkistetaan miten ja milloin valmentajan tavoittaa parhaiten. 
• Joskus lapsi saattaa kertoa harjoituksista asioita, jotka kuulostavat erikoisilta. Lasta tulee kuunnella ja ottaa hänen sanomansa vakavasti, mutta samalla on hyvä muistaa, että lapsen voi olla vaikea hahmottaa kokonaisuutta. Lasta tulee kannustaa selvittämään asian valmentajan kanssa, mikäli asia jää painamaan mieltä. On tärkeää, ettei vanhempi arvostele valmentajaa tai valmennusta lapsen kuullen, koska tämä voi horjuttaa lapsen luottoa valmennukseen. 
• Tervehditään kohdatessa valmentajia, luistelijoita ja seuran muita toimihenkilöitä. Kannustetaan oman lapsen lisäksi muita luistelijoita. 
• Puhutaan kunnioittavasti ja arvostavasti valmentajista ja harjoitusryhmän kavereista.
• Kunnioitetaan lasten erilaisia motiiveja lajin harrastamisen suhteen; yksi voi haluta vain nauttia luistelun ilosta ilman kovia kilpailullisia tavoitteita ja toinen taas tähtää huipulle. 
• Kilpailuissa ymmärretään, että tärkeintä ei ole sijoitus vaan tekemisen ilo ja lapsen omaan hyvään suoritukseen yltäminen. Aikuisen vankkumaton tuki lapselle on välttämätöntä, menestyksestä tai tuloksesta riippumatta. Kilpailuissa sijoittumisen merkitys vanhempien puheissa ei saa kasvaa liian suureksi. 
• Tiedostetaan oman roolin äärimmäisen tärkeä merkitys urheilijan elämässä. Vanhemman asettamat paineet lapselle heikentävät lapsen onnistumisen todennäköisyyttä. Arvosteleminen, vertaileminen ja väheksyminen heikentää lapsen itsetuntoa ja vie urheilemisen ilon. 
• Annetaan lapsen itse rakentaa omaa urheilijan polkuaan oman kunnianhimonsa kautta. 
• Lapset kehittyvät hyvin eri tahtiin fyysisesti ja henkisesti. Toisaalta hitaammin oppivasta voi tulla parempi. Annetaan siis lasten oppia rauhassa omaan tahtiin. 
• Seuratoiminnan mahdollistamiseksi tarvitaan vanhempia mukaan seuran erilaisiin vapaaehtoisiin tehtäviin. Kannetaan jokainen vastuu tästä osallistumalla seuran toimintaan parhaamme mukaan. 

Varusteet

• Asialliset jäävarusteet ja oheisvarusteet tulee olla harjoituksissa aina mukana. 
• Uusista luistin- ja terähankinnoista on hyvä sopia aina etukäteen valmentajan kanssa.
• Luistinten teroitusvälistä pitää itse pitää hyvää huolta ja teroituksessa tulee käyttää taitoluistimiin erikoistuneiden teroittajien palveluita. Lista tämän sivun lopussa.
• Kilpailupuvun voi joko ostaa valmiina tai sen voi teettää. Uudesta kilpailupuvusta on aina hyvä lähettää luonnoskuva valmentajille ennen puvun ostamista tai ompelemista, jotta he voivat antaa omat kommenttinsa ja mahdolliset muutosehdotukset ammattitaitonsa pohjalta. 
• Seuran huppareita ei saa käyttää oheisissa eikä jäällä. Harjoituksissa harjoitellaan seurafleecellä tai muulla vartalonmyötäisellä joustavalla vaatteella, joka ei hidasta rotaatiota ja helpottaa valmentajien työtä virheellisten asentojen ja liikeratojen huomaamisessa.